Espoo - Cherbourg

Tervehdys Madeiralta, Quinta do Lordesta.  Blogin aloitus on "hieman" viivästynyt. Päätös lähteä taas pitemmälle purjehdukselle syntyi jo jokunen vuosi sitten, mutta aloitusvuodeksi sattui nyt eri syistä 2015. Lähtöpäivää ei asetettu kovin tarkaksi. Ajatellusta 2.7. se siirtyi viikolla kuten edellisellä purjehduksella 2006. Läksiäisetkin pidettiin totuttuun tapaan lähtöä edeltävänä päivänä.

Kuten etusivun otsikosta ilmenee, ei purjehdukselle ole määritelty selvää kohdetta tai kestoa. Kahdesta kolmeen vuotta se kuitenkin kestänee. Seuraavat päätökset tehtäneen Karibialla.
Tätä ensimmäistä legiä, joka päättyy Kanarialle, on häirinnyt pienoinen kiireen tuntu. Eta on Kanarialla 23. syyskuuta ja lokakuun alussa on käynti Suomessa silmäleikkauksessa.
Seuraavassa ajatuksia, kuvia ja lokikirjamerkintöjä Espoosta Cherbourgiin.  Se täytyy todeta, että purjehdus vanhoja vanavesiä seuraten on paljon leppoisampaa, kuin ensimmäisellä kerralla.

Espoo - Visby
8-11.7.

Hydrovane-tuuliperäsimen testaus tapahtui Hanko-Visby välillä.  Pienen säätämisen jälkeen se saatiin toimimaan moitteettomasti. Windpilotin (on myynnissä) käytöstä oli luovuttava veneen vaihduttua center cocpitiin. Itse purjehdus oli sateinen ja kylmä. Visbyssä tavattiin Riitta ja Markku Laine s/y Nonnallaan.

Visby - Godhjem - Rönne
13-14.7.

Tältä osuudelta löytyy merkintä Ölannin puolivälin kohdalla klo 01:45 voimakkaasta lannan hajusta.  Gotlannin eteläkärjen kohdalla olimme saaneet viestin Hannu ja Tiina Laurilalta s/y Navigateur, joten osasimme odottaa tapaavamme heidät siellä.  Tuntui mukavalta saada kutsu iltapalalle nautiskelemaan currysilliä, jota saa vain tanskasta.  Samalla tutustuimme myös s/y Reivittären Eeroon ja Minnaan.
Säätiedot ennustivat seuraavaksi päiväksi sw-tuulia joten päätimme koko joukko mennä Sassnitziin tiukalla yhdellä halssilla.  Toisin kuitenkin kävi. Tuuli oli vastaisempi ja meno märempää kuin oli suotavaa. Haslen kohdalla päätimme mennä Norrekås/Rönneen. Navigateur ja Reivitär jatkoivat puskemista vastaiseen. Muutaman tunnin kuluttua saimme viestin Navigateurin kääntymisestä kohti Rönneä.  Meidän mailit väliltä Gudhjem-Rönne 25 ja Navigateurin 70.  Reivitär jatkoi kohti Rugeniä.

sorsilla oma mökki Norrekåsin satamassa

Norrekåsissa pelattiin perinteisesti Letramixin Bornholmin mestaruudesta.

Norrekåsin satama oli suojainen ja kaikki palvelut olivat lähellä. Iso kauppakeskus 5-minuutin kävelymetkan päässä.







Rönne-Heiligenhafen
16.-17.7.

Lähtö venyi pitkälle iltapäivään.  Olin päättänyt päivittää  Navionicsin kartat ja paikallisen ostokeskuksen kahvilassa tuli juoduksi muutama kuppi kahvia nettikäytön korvaukseksi.
Tälläkin osuudella käytimme konetta melkoisen paljon. Kipukynnys menee 3-4 solmussa.  Yli puolet matkasta kuitenkin oli nautittavaa purjehdusta.

Festivaalit on avattu

Juhlahumua

Perillä huomasimme tulleemme juuri avatuille 40. Heiligenhafen festivaaleille. Sataman ympäristö oli täynnä erilaisia myyntikojuja ja muita houkuttimia.  Me tyydyimme Pier5- terassilla Blume-olueen.  Ilmaista WIFI-palvelua ei löytynyt, mutta satamamaksu korvasi sen.  Hinta 17,50 kaikkine palveluineen.  Bornholmilla olimme maksaneet 39,00.

Gondolit liikkeellä

Heiligenhafen-Holtenau
19.7.

Harmaa, sateinen ja heikkotuulinen päivä.  Purjehditaan kuitenkin kolmisen tuntia ja loput moottorilla. Laituripaikka sama kuin ennenkin, Holtenaun sulun laituri.  Paljon on täälläkin muuttunut.  Viimeksi kävimme täällä 2008 huhtikuussa, kun toimme Jollya Hamblesta.  Tiessenin kaupasta on tullut kahvila ja varastosta tanssipaikka, jonne tullaan asianmukaisin asustein.  Siellä ei rokki soi.

Tiessenin kahvila

Holtenaun laituri

Vanhat kalusteet on säilytetty Tiessenillä

 Sulkujärjestelytkin ovat muuttuneet.  Purjeveneet menivät nyt laivojen taakse. Vain yksi sulku oli käytössä. Onneksi sulusta poistuivat veneet ensin.

Kielin kanava
20.7.
Tarkoitus oli mennä Holtenausta suoraan Cuxhaveniin 68mpk, eikä jäädä Brunsbutteliin.  Tämä tarkoitti aikaista herätystä. Holtenaun hafenmeisterin tsto on Tiessenkajlla.  Tsto oli kiinni tullessamme Holtenauhun, joten aamulla klo 7:00 olin laittamassa satamamaskua 10€ kirjekuoreen ja edelleen postilatikkoon.  Sinä aikana Hafenmeister oli käynyt veneellä keräämässä rahat, jotka sitten saatiin takaisin.
Kanava-ajo on melko tylsää.  Molemmin puolin pyöräillään ja kalastetaan.  Joskus tulee vastaan tuttuja veneitäkin.  Tällä kertaa s/y Aida oli paluumatkalla Karibialta.

Lauttaliikenne kanavan poikki

Satamamaksuohje

sulku sulkeutuu takana

Brunsbuttelin sulutuksessa kävi todella hyvä tuuri.  Sulkuun ajettuamme meni portti heti kiinni, emmekä joutuneet odottelemaan. Onni kävi myös vuoroveden kanssa.  Ajoimme Elbelle juuri kun virta oli kääntymässä  myötäiseksi.  Cuxhavenin SVC-sataman aukosta ajettaessa GPS näytti 9kn nopeutta.  Edellisellä kerralla samassa tilanteessa olimme lian kaukana rannasta Tarinalla ja virta vei meidät ohi aukon.  Nyt ajoimme aivan rannassa kiinni.

Lidlin tavaravalikoimaa

Yksi hankinnoista, mikä oli jätetty Cuxhaveniin, oli Nautical Almanac 2015.  Sitä ei löytynyt koko kylästä, vaikka onkin Pohjanmeren kaupunki.  Piti tyytyä vuoden 2008 painokseen.  Virrat ovat samat, vain kelloajat ovat eri.  Olimme Lidlin syntysijoilla. Kauppalasku oli ainakin kolmanneksen pienempi kuin Suomessa.

Cuxhaven-Den Helder
22.-23.7.
175mpk

Vuorovedet saavat aikaan sen, että veneilijät lähtevät liikkeelle omituisiin aikoihin.  Myötävirrasta on saatava kaikki hyöty.  Niinpä mekin olimme jo klo 06:00 tankkaamassa ja liityimme parinkymmenen muun länteen menevän veneen joukkoon.

Lokikirjamerkintöjä,
06:35 kevyt vastatuuli, iso ulkona ajetaan koneella
11:30 Bremerhavenin ja Wilhelmhavenin kohdalla 9 laivaa ankkurissa,
odottelevet satamaan pääsyä
13:15 vastavirtaa, loki näyttää 3,5 kt
17:00 Nordenneyn N/E puolella, tultu 62mpk
18:30 kaikki muut veneet kadonneet Nordenneyhin, jonne johtaa nykyään 2,5m väylä, luovitaan, tuuli 20kt.  Meinasimme ajaa päin "viestipoijua", josta ei ollut mainintaa

23.7.
Keskiyön jälkeen satoi runsaasti, kahden n.0,5mpk:n päässä olleen purjeveneen valot näkyivät. AIS:ssa vilkkui 229m hirviölaiva.
03:30 tuuli kääntyi myötäiseksi

Den Helderin merimuseota

 13:15 Texelin länsipuolella ollutta puna-vihrein merkittyä väylää ei enää ollutkaan, ei luonnossa, eikä plotterissa.  Keltaisia viittoja kyllä oli.  Päätimme kuitenkin mennä vanhaa väylää tiukasti plotterin juuri päivitettyjä syvyyskäyriä seuraten. Kölin alla oli alimmillaan 2,7m.

Texelin länsireunan väylä on poistunut käytöstä

15:35 kiinnytyimme KMJC:n laituriin.

Vuosisadan myrä, joka piti meidät viikon Den Helderissä

Pohjanmeren tuulipuistoja

KMJC:n satamaan oli rakennettu uusi ravintola-/huoltorakennus jossa on  hienot suihkutilat, pesukoneet ja kuivausrummut.  Kaikki sisältyi  satamamaksuun.
Den Helderistä saimme hankituksi Nautical Almanacin. Ostimme myös WIFI-vahvistimen ja Nautical Routerin, jolla saa rakennetuksi veneeseen verkon.  Vahvistin toimii erinomaisesti, mutta verkon rakentamisessa on ollut vaikeuksia.

Den Helderin muutaman päivän pysähdyksestä tulikin viikon mittainen. Vuosisadan myrskyksi tituleerattu myrä piti meidät paikoillaan.

KMJC:n uusi satamarakennus

Lopullisesti meinasi purjehdus päättyä Den Helderiin, kun ruotsalainen vene peruutti kylkeemme.  Onneksi tapahtumasta selvittiin henkisillä kärsimyksillä.  Tapahtuma toi mieleen vuoden 1997, jolloin s/y Amiran kylkeen törmättiin Lanzarotella.

kirpparia vauhditti elävä musiikki

Den Helderin kanavanäkymä

Den Helder-Calais

30.-31.7.

193mpk

Den Helderissä oli vierähtänyt enemmän aikaa kuin oli ajateltu. Päätettiin jättää Oostende väliin ja jatkaa suoraan Calaisiin. Den Helderissä tapaamamme tanskalainen s/y Taranga oli lähtenyt jo kukonlaulun aikaan. Ohitimme sen aamuyöllä. Tiedot veneestä saimme AIS-järjestelmästä.Se oli matkalla suoraan Falmouthiin ja Azoreiden kautta Madeiralle.

Plotteri muuttui puna-viher-keltaiseksi.

Hoek Van Hollandin kohdalla yön pimeimpään aikaan vhf heräsi eloon. Liikennevalvoja kutsui nimeltä ja kyseli miten aiomme kohdata saapuvan konttilaivan. Verraton järjestelmä tuo AIS.

Oostenden ja Dunkerquen välinen merialue oli täynnä huviveneitä.Toiset menossa Oostendeen ja toiset Dunkerquehen. Dunkerquen jälkeen ei ollutkaan muita kuin me menossa Calaisiin.

Plotterissa meitä odotti yllätys. Dukerquen edustalle saavuttaessa näyttö muuttui tosi värikkääksi. Punaisen, vihreän ja keltaisen eri värisävyjä oli karttanakymä täynnä. Erittäin vaikealukuista dataa. Puna-vihersokealle mahdoton luettava.

Doverin ja Calaisin välinen laivaliikenne on erittäin vilkas. Todennäköistä on, että matkustajalaiva on menossa tai tulossa samaan aikaan. Nytkin jouduimme odottelemaan satamaan menoa.

Calaisin marinaan pääsee vain yläveden molemmin puolin. Päätimme jäädä odotuspoijuun koko yöksi, jolloin voisimme lähteä vuorovedestä riippumatta.

Calaisin hieman ankea odotusalue

Calais-Cherbourgh

1.-2.8.

159mpk

Vuorovedet sanelivat taas herätyksen. Klo 05:45. Yritimme ulos satamasata 06:25, mutta liikennevahti otti yhteyttä ja huomautti liikennevaloista. Siis kiltisti odottamaan laivan saapumista.

Päivä valkeni aurinkoisena ja heikkotuulisena. Virta vie ja tuuli tuo. Meillä oli molemmat käytössä, mutta joiduimme välilla avuttamaan koneellakin.

Navtex oli klo 09:40 antanut s-ly gale

8 -varoituksen Fitzroylle ja Shannonille, soon (6-12h). Emme olleet vielä niillä vesialueilla.

Lokikirjasta poimittua:

-18:30 myötävirta vie taas. Nopeus ollut 8,4-8,8kt

-05:45 nopeus 8,7-9,0kt, hylje bongattu

Point de Barfleuria lähestyttäessä en uskonut näkemääni.Veneen keula näytti aivan eri suuntaan kuin plotterin ja tietokoneen ruudulla. Digitaaliset suuntimat olivat kohti Cherborugia, mutta veneen kannelta katsottuna olimme menossa suoraan rantaan. Etenimme siis ”kylki edellä”

Cherbourgin sateenvarjot

Kello 08:00 kiinnityimme melko täydeltä vaikuttavaan satamaan. Vastaan oli jo tullut parisenkymmentä brittivenettä. Isle of Wightille on matkaa vain kuutisenkymmentä mailia. Vähän niin kuin menisi Tallinnaan. Viinit ovat halpoja molemmissa paikoissa.

Cherbourgista ei ostettu sateenvarjoa, mutta kylläkin moka. Se pyöreä fendari, joka työnnetään viime hetkellä kriittiseen paikkaan venettä suojelemaan.

Marski on saanut uuden hevosen

  Ranska on viini- ja patonkimaa.  Tarjolla oli toistakymmentä croissant- ja patonkivaihtoehtoa. Muutamia maistoimme. Takavuosien suomisuosikki JP.Chenet 3ltr laatikko maksoi 6,60.  Jäi kuitenkin tilanpuutteen vuoksi hankkimatta.

naapurin pihvit pikkuisen kärähtivät